On ollut sanalla sanoen mahtavaa palata omalle työpaikalle. Olin ehtinyt unohtaa, miten mukavaa töissä voi olla. Suoraan sanottuna. Työkavereiden lisäksi ihania ovat lapset ja ainakin vielä tällä hetkellä tuntuu siltä, että tuollainen ryhmä on vähän liian hyvää ollakseen totta. Vi ska se. Lapsi jatkaa omaa uraansa vasta ensi viikolla. Siispä ilmoitin tulevat hoitopäivät, tilasin nimikointitarroja ja kaivoin sopivan kokoiset tossut esiin vaatehuoneen kaaoksesta. Jotta sillä suutarin lapsellakin olisi ne kengät.