Reipas kävelylenkki tekisi hyvää. Varsinkin, kun ulkona on juuri ja juuri pakkasta ja maassakin kuran tilalla jotain valkoista. Harmi vaan, että reipas kävelylenkki on sanapari, jota tuskin voi ihan hetkeen liittää allekirjoittaneeseen. Reippauden voi unohtaa heti kättelyssä (ainakin, jos on kyse siirtymisestä paikasta a paikkaan b) enkä ole varma, voiko eteenpäin taapertamista kutsua kävelyksi. Hyvänä hetkenä erehdyn kuvittelemaan, että voisin kävellä entistä vauhtia, mutta muutama reippaampi askel palauttaa nopeasti maan pinnalle. Ja se, että mummot painelee ohi, rollaattorilla tai ilman. Lenkin taas pitäisi ihan välttämättä olla reipas vähintään puolituntinen, kaupungilta kotiin löntystämistä ei voi laskea edes hyvällä tahdolla.

Joulutorttujen paistamista ei varmaan voi laskea liikunnaksi?