20100808

En oikein tiedä, mitä mieltä olisin taas alkaneista töistä. Kahdessa kuukaudessa kun ehti aika hyvin tottua siihen, ettei ole pakko tehdä oikeastaan mitään... Ihan kiva oli kuitenkin palata töihin ja "normaalirytmiin", tulee ainakin tehtyä jotain muutakin kuin laiskoteltua. Arkeen palaamista onneksi keventää se, että harjoitukset alkavat vasta viikon päästä, ja silloinkin aika verkkaisella tahdilla. Siihen asti nautin vapaista illoista ja ihmettelen, mitä normaalit ihmiset oikein tekevät joka ikinen arki-ilta... Luottamustehtävät tekivät "onneksi" jo come backin, ei mene ihan löysäilyksi.

Suunnilleen joka toisen tämän kaupungin alkuperäisasukkaan mielestä kesä loppuu silloin, kun jazzitkin. Uskallan olla vähän eri mieltä, mutta alkaa vähitellen kyllä tuntua siltä, että kohta voisi jo tulla syksy. Kunhan ensin saadaan nämäkin bileet pois alta.

Ai niin: voiko töihin palata muuten kuin hyvällä mielellä, jos heti aamulla saa syliin itkua nieleskelevän pikkumiehen, joka kertoo, että on ollut kova ikävä?
Ei voi.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti